Aluksi ihan perusjuttuja; ruokintaa, hapenlaittoa (mulla on semmonen jännä juttu akvaarioihin, jolla tehään happea veteen)....
Mutta joo, tää mun kala on nimeltään Ahti. Se tuli kalastettua tossa 18.5.13. Kun vein sen kotiin, laitoin sille iskän kanssa ison astian, jossa oli ruohoa kasvina, kiviä yms. yms.
Ruokana Ahti syö ihan perus kalanruokaa (jos edes syö, en ole tutkinut tarkemmin). Sitten aina välillä, väh. kerran päivässä pitää laittaa edes yksi mato semmoiseen koukkuun, josta Ahti voi sen ottaa, muttei itse jää koukkuun kiinni.
Mutta joo, jos itse haluutte kalan/kaloja lemmikiksi, kalastakaa niitä ja hankkikaa suuri astia, viihdykkeitä, matoja, kalanruokaa ja happilaite. (aka hapetin)
Joskus kun mä olin ihan joku 8-9-vuotias, meillä oli ahvenia 4kpl. Nimet oli Miri, Mini, Riki ja Rex. Neljästä kaksi, Riki ja Rex, selviytyi. Mini kuoli silmäsairauteen ja Mini ravinnonpuutteeseen. (muut kalat vei Minin ruoat) Kyllä siinä itku aina tuli, kun näki kalan kuolleena vedessä. Niiden haudat on meidän metsässä, ja aina mulla on niitä ikävä. Riki ja Rex vapautettiin takaisin luontoon.
| Ahti, nykyinen kalani |
Vähänkö ihanaa <3 Joskus ihan varmasti koitan itekkin!
VastaaPoistaKannattaa (: "ahvenharrastus" on kivaa (:
Poistavoi saatana, facepalmaan seuraavat viis vuotta tän takia...
VastaaPoistamiksi
PoistaEi ole mitään mailma fiksuinta touhua pitää luonnonvaraista kalaa lemmikkinä. Sen elinpaikka on luonnossa ei missään ämpärissä. Kettutytöt tykkää ku kuulevat tästä idioottimaisesta toiminnasta
VastaaPoista